Biodiversiteetin katoaminen toisin sanottuna luontokato, tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, kun lajit taantuvat eli niiden kannat pienenevät. Tällä hetkellä luontokato on nähtävissä kaikkialla maapallolla ja tämän seurauksena lajeja uhainalaistuu ja häviää nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.
Luontokato heikentää koko luonnon ekosysteemin toimintaa. Lajit elävät jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, ja lajin katoamisen seuraukset voivat olla arvaamattomat. Jos lajien riippuvuuksien verkosto häiriintyy, seurauksena saattaa olla koko ekosysteeminen romahtaminen. Monimuotoisessa ekosysteemissä saattaa kuitenkin löytyä tilalle korvaavia lajeja. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen onkin mittaamattoman arvokasta.
Luontokato on osittain seurausta ilmastonmuutoksesta ja myös toisin päin. Voisikin sanoa, että ilmastonmuutos ja luontokato kulkevat hyvin pitkälle käsikädessä, ja tällä hetkellä pahentaen toinen toistaan.
Syyt luontokadolle ovatkin siis osittain samankaltaisia, kuin ilmastonmuutoksessa ja ihmisen toiminnalla on suurin merkitys luonnon monimuotoisuuden heikentymisessä. Merkittävimpiä syitä ovat ruoantuotanto maalla ja merellä, metsätalous, teiden ja muiden väylien rakentaminen sekä kaupungistuminen. Metsiä, soita ja muita luonnonympäristöjä muutetaan pelloiksi, patoaltaiksi ja kaupungeiksi. Tehomaataloudessa hyönteisiä hävitetään hyönteismyrkyillä sekä tuhotaan niiden asuinympäristönään käyttämää kasvillisuutta. Myös jo mainittu, ilmaston lämpeneminen pahentaa luontokatoa ja tuhoaa lajien elinympäristöjä.
Toisin sanottuna eläin- sekä kasvilajien elinympäristön tuhoaminen ja huonontaminen ovat merkittävinä syinä monimuotoisuuden rapautumiselle sekä luontokadolle.
Runsas metsäisessä Suomessa syyt luontokadolle kohdistuvat eritoten metsiimme ja harjoittamaamme metsätalouteen. Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa ja maamme maapinta-alasta metsät peittävät yli 75 prosenttia.
Runsaat avohakkuut ja niiden yhteydessä tehty maanmuokkaus, sekä lajistoltaan rikkaiden luonnonmetsien hakkuut kiihdyttävät metsiemme luontokatoa. Tämän myötä monet aikaisemmin tutut ja yleiset lintulajit, kuten hömötiainen ja töyhtötiainen ovat vähentyneet nopeasti.
Eri lajeilla on toki omanlaiset ongelmansa, mutta niitä yhdistää monesti ainakin yksi seikka: elinympäristöjen heikentyminen.
Suomen uhanalaisista lajeista lähes kolmannes elää metsissä. (Lajit sekä paljon tietoa aiheesta on nähtävillä ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n julkaisemalla uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien Punaisella listalla/.) On oleellista muistaa, että suomalaista luonto voidaan suojella ja auttaa vain Suomessa.
Luonnonmetsien suojeleminen hakkuilta olisi tärkein yksittäinen askel metsien luontokadon torjunnassa.
Toiminnassamme Hiilinieluntuottajat HNT Oy pyrkii pääosin juuri tähän. Ilmastopainotteisessa metsänhoidossa metsien kiertoaikaa pidennetään sekä hakkuita säädellään. Tämä on yksi parhaimmista keinoista edesauttaa luonnon monimuotoisuutta sekä sen eheytymistä.
Voit lukea lisää Ilmastopainotteisesta metsänhoidostamme tästä.