Kotimaisia ilmastotekoja ilman kaksoislaskentaa ja viherpesua

Vapaaehtoiset ilmastoteot ovat yksi keino edistää ilmastotyötä Suomessa ja maailmalla.

Tämän kuun alussa (1.2.) Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö julkaisi oppaan, joka linjaa hyvät käytännöt vapaaehtoisille hiilimarkkinoille. Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden opas ( linkki lopussa ) antaa pelisääntöjä ja ehkäisee viherpesua aiheen ympärillä. Suomessa on valtava määrä tulevaisuuteen katsovia vastuullisia yrityksiä ja oppaasta uskotaankin olevan paljon hyötyä.

”Pelisääntöjen avulla voidaan edistää kotimaisen markkinan kasvua, kun yritysten ja kuluttajien luottamus ja markkinan uskottavuus paranee. On hyvä, että yritysten Suomessa tekemät ilmastoteot vievät koko Suomea kohti meidän ilmastotavoitteitamme”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Opas loi myös tarkempaa sanastoa aiheeseen, sillä yritysten ilmastoväittämiin, esimerkiksi lupauksiin tuotteiden tai palveluiden hiilineutraaliudesta, on liittynyt paljon epäselvyyttä ja epäilyjä ”viherpesusta”. Monesti tämä viestintä on ollut epäselvää tahattomasti, ja toivommekin että uusi sanasto toisi kestävämpää pohjaa alalle.

Avaamme tähän kaksi oleellista uutta termiä oppaasta, jotka ovat päästöjen kumoaminen sekä kansallinen tuki-ilmoitus. Suosittelemme tutustumaan myös uuteen termistöön kokonaisuudessaan. Se löytyy oppaan sivulta 14.

Päästöjen kompensoinnista tulisi jatkossa puhua päästöjen kumoamisella. Kumoamisella tarkoitetaan yksinkertaisesti yrityksen tai sen tuotteen aiheuttaman ilmastohaitan kumoamista.

Jos yritys ei halua vain tukea Suomen tavoitteita, vaan haluaa nimenomaan itse olla hiilineutraali tai myydä joitakin tuotteitaan hiilineutraalina, sen pitäisi löytää omia ilmastohaittojaan kumoavia ilmastotekoja, joita ei lasketa Suomen valtion hyväksi.

Oppaan myötä yritykset voivat nyt siis jatkossa kuitenkin välttää kaksoislaskennan valtion kanssa helposti tekemällä markkinoinnissaan ns. ilmastotukiväittämiä, jolloin on käytetyt yksiköt auttavat myös Suomea kohti hiilineutraalisuustavoitetta. Tämä on erinomainen väylä yrityksille tehdä jatkossa ilmastotekoja kotimaisilla projekteilla ilman pelkoa kaksoislaskennasta. Ilmastotukiväittämät soveltuvat myös yleisesti suomalaisille yrityksille hyvin, koska Suomessa on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet.

Yrityksille, jotka haluavat tehdä ilmastotekoja Suomessa ilman hiilineutraalisuus väittämää ajaen samalla yhteisiä tavoitteita sekä Suomen luonnontilaa paremmaksi tämä sopii hyvin. Yhteisiä tavoitteitahan tässä pohjimmaisesta syystä ajetaan eteenpäin.

Yrityshän voi ja sen kuuluukin kuitenkin viestiä aiheesta heidän tekemänä ilmastotekona, vaikka se vähennettäisiinkin suomen taseesta. ”Olemme tehneet ilmastoteon, jolla kumottiin 400 tonnia hiilidioksidi päästöjä ja sillä tuetaan Suomen hiilineutraaliustavoitetta ilmastotukiväittämän merkeissä. Olemme kotimainen yritys ja halusimme toteuttaa ilmastotekoja myös suomessa. Kyseisellä toimella kasvatettiin kotimaisia hiilinieluja ja parannettiin luonnon monimuotoisuutta, josta hyötyvät myös kotimaiset metsänomistajat.” Kotimaisuus tuo varmasti lisäarvoa aiheeseen.

Myös Hiilinieluntuottajien tuottama lisäinen hiilensidonta luetaan kansallisen ilmastotukiväittämän piiriin. Mielestämme uusi opas vie kotimaista hiilimarkkinaa eteenpäin ja mahdollistaa kotimaisille yrityksille lisää instrumentteja vähäpäästöisemmän tulevaisuuden työkaluihin.

Voit toteuttaa ilmastoteon kauttamme tukemalla Suomalaisien hiilinielujen kasvua haluamallasi määrällä tai suhteuttaa sen yrityksen jäljelle jääviin vuotuisiin tai esimerkiksi tuotekohtaisiin päästöihin.

Laskemme lisäisen hiilinielun kasvun Luonnonvarakeskuksen Hiilinieluntuottajille erikseen räätälöidyllä ohjelmalla, jolla saamme suhteutettua ilmastoteon vastaavaan määrään lisäistä hiilensidontaa. Tehty ilmastoteko vähennetään Suomen hiilidioksipäästöistä ja menee näin ilmastotukiväittämän piiriin. Ilmastoteosta saa todistuksen, jota saa soveltaa yrityksen vastuullisuusviestintään.

Mikäli kotimaiset ilmastoteon kiinnostaa, keskustelemme aiheesta mielellämme lisää teidän kanssanne.

Lue opas kokonaisuudessaan:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164604