Metsät ovat merkittävä hiilinielu. Tästä huolimatta useita jalkapallokentällisiä sademetsää kaadetaan joka minuutti. Useat eläinlajit ovatkin vaarassa kuolla sukupuuttoon. Hiilinieluna toimimisen lisäksi metsät ovat elinehto elämälle koko maapallolla sekä koti lukuisille eläimille. Jopa 2/3 kasveista ja eläimistä on sademetsissä.
Ihmisten toiminta on suurin tekijä, joka vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja lämpenemiseen. Päästöjä tulisi omassa toiminnassa leikata mitä voidaan ja tämän lisäksi tulisi esimerkiksi metsien hoidossa kiinnittää entistä enemmän huomiota vastuullisuuteen niin ympäristön kuin monimuotoisuuden kannalta. Metsät ovat myös loistava virkistyskohde ihmisille.
Haluamme omalla toiminnallamme lisätä tietoisuutta vastuullisesta metsänhoidosta ja kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsiään entistä paremmin, jonka tarkoituksena on kasvattaa hiilinieluja. Tämä ei tarkoita puun käytön lopettamista raaka-aineena, vaan vastuullisempaa ja suunnitelmallisempaa toimintaa.
Hiilinieluntuottajien toiminta käynnistyikin halusta tuoda talousmetsät osaksi ilmastonmuutoksen torjuntaa. Luomamme menetelmä on pitkän työn tulos ja onkin matkan varrella muovautunut uuden tiedon mukana. Pitkän kehitysvaiheen myötä olemme luoneet toimintamallin, jonka takana voimme seistä. Toimintamme pohjautuu malliin, jossa metsätiloilla toteutetaan yhden toimenpiteen sijaan useita toimenpiteitä vuosien ajan. Vaikutus hiilinieluihin syntyy siis vuosien saatossa lukuisten eri toimenpiteiden yhteisvaikutuksen myötä.
Hakkuiden vähentäminen on tehokkain ja helpoin keino kasvattaa/lisätä hiilinieluja, mutta hakkuiden lopettaminen ei kokonaisuudessaan kuitenkaan välttämättä ole optimaalinen ratkaisu. Miksi ei? Puuteollisuus on Suomelle tärkeä elinkeino ja puulla voidaankin korvata monia materiaaleja, joiden käytöstä aiheutuisi enemmän päästöjä. Mekaanisesti hyödynnetty puu toimii lisäksi myös hiilivarastona.
Taimikonhoidon lopettaminen voi lyhyellä aikavälillä tuoda positiivisia ilmastovaikutuksia, mutta pitkällä aikavälillä taimikoiden hoitamattomuus johtaa huomattavasti alhaisempaan tukkipuumäärään, kun puut eivät pääse järeytymään. Tämä olisi metsäteollisuuden kannalta huono asia. Mekaanisesti hyödynnetty tukkipuu on keskeisessä osassa hiilivarastona toimivina puutuotteina, joilla voidaan korvata myös muita materiaaleja. Hirsitalo esimerkiksi toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan, jopa satoja vuosia. Tästä syystä taimikonhoitoa ei kannata lopettaa kokonaan, vaikka sillä saavutettaisiinkin lyhyellä aikavälillä positiivisia ilmastovaikutuksia.
Toimintamallissamme pidennetään metsien kiertoaikaa, jolloin tukkipuiden sekä lahopuiden määrä kasvaa, jolla on myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Lahopuut ovat monimuotoisuudelle tärkeitä ja on arvioitukin, että merkittävä osa metsälajeistamme olisi riippuvaisia lahopuusta. Kiertoajan pidentämisen lisäksi lahopuun määrää voidaan lisätä jättämällä enemmän säästöpuita hakkuiden yhteydessä sekä tehden esimerkiksi tekopökkelöitä. Tutkimusten mukaan kiertoaikojen pidennyksellä voi olla myös vaikutuksia sieni- ja marjasatoihin. Metsien kasvua voidaan tehostaa lannoittamalla metsiä ja korjaten esimerkiksi havaittuja ravinnepuutoksia. Lannoituksen vaikutukset ovat lyhytkestoisia, mutta lisäävät puun määrää ja nopeuttavat kasvua.
Missiomme on pystyä toimintamme kautta lisäämään vastuullista metsänhoitoa ja tarjota yrityksille mahdollisuus osallistua, hyvittäen samalla yrityksen toiminnan myötä aiheutuvaa ilmastokuormaa.
Kompensointi yksin ei ole ratkaisu maapalloamme uhkaavaa ilmastonmuutosta vastaan, mutta on lisäkeino päästöjen neutralisoinnissa, joita ei muutoin ole mahdollista leikata. Yhdistämällä tehokkaan päästöjen leikkaamisen ja päästökompensoinnin, jossa ilmastovaikutukset ovat todellisia, on mahdollista saavuttaa hiilineutraalisuus eli tilanne, jossa toiminnasta aiheutuva ilmastokuorma on yhtä suuri kuin 0 hiiliidioksiditonnia, eli toisin sanoen toiminta ei lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä tai siten tehosta ilmastonmuutosta.
Lähteet: Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet : Arvio päästövähennysmahdollisuuksista (luke.fi)